11.10.2009

Skenet.fi

Surumielisen kakkosalbuminsa äskettäin julkaissut helsinkiläisyhtye vaatii kuulijaltaan keskittymistä

Vähemmän on enemmän -filosofiasta vuonna 2002 alkunsa saanut Pikku Kukka jatkaa Pois ympäröivä maa -levyllään puoliuskollisena alkuperäiselle idealleen. Yhtyeen perustajajäsenet sekä laulaja-kosketinsoittajat Lotta Savolainen ja Emilia Norppa kertovat yhtyeen nettisivuilla Pikku Kukan alkukipinän syntyneen tahdosta kertoa hiljaisia tarinoita riisutulla instrumenttikavalkadilla ja yksinkertaisilla sävellyksillä.

Pois ympäröivä maa -albumin yhdeksää kappaletta ei voi väittää kovin minimalistisiksi, mutta niissä kuuluu orgaaninen sointi. Äänimaailma on rakennettu puhtaaksi sekä selkeäksi, nykypopin pikakulutukseen langenneen yleisön tottumuksia heijastelemattomaksi. Usealle Pikku Kukasta jäänee mieleen pikaisen kuuntelun pohjalta vain ultrabramaisia vivahteita, mutta toisille kyseessä on raikas oman tiensä kulkija, jonka ydin avautuu vähitellen.

Pikku Kukka ei ole Norpan ja Savolaisen ensimmäinen musiikillinen projekti. Kaksikko on soittanut ja laulanut aikaisemmin mm. yhtyeissä Womb ja Helvet Underground. Varsinaisen aktiivisen toimintansa Pikku Kukka aloitti vuonna 2005, jolloin he aloittivat keikkailun sekä julkaisivat promootioon tarkoitetun kolmen kappaleen EP:n. Kyseisenä syksynä myös bändin kokoonpano sai lopullisen muotonsa. Savolaisen ja Norpan rinnalle vakiintui rumpuihin Tomi Vuovirta ja kitaraan Ari Taiminen sekä bassoon Erkka Koskinen, joista kaksi jälkimmäistä vaikuttavat myös mm. Viikatteen rivistöissä.

Toisen, neljä kappaletta sisältävän EP:n ja keikkarupeaman jälkeen Pikku Kukka aloitti debyyttipitkäsoittonsa äänitykset vuoden 2006 lopulla. Palma-nimeä kantava esikoinen ilmestyi keväällä 2007 lahtelaisen levy-yhtiö Longplay Musicin toimesta. Myönteinen palaute ruokki Pikku Kukkaa ja keikat koulivat esiintymisvalmiutta.

Pois ympäröivä maa -levyn studio-osuus alkoi vuoden 2009 tammikuussa. Suunnittelutyö oli aloitettu jo edeltävänä vuonna Pikku Kukan solmittua levytyssopimuksen Johanna Kustannuksen kanssa. Ensimmäisellä pitkäsoitolla viisikon musisointia ryyditettiin haitarilla ja huilulla, uutukaisella kuullaan puolestaan selloa, viulua ja trumpettia. Ytimen muodostaa edelleen Norpan ja Savolaisen konstailematon yhteislaulu, jota Taimisen kitara ryydittää muhevasti.

Kepeän kuuloisesti rullaavat kappaleet kätkevät sisäänsä sanoituksia, joissa suomen kieli pilkahtelee parhaimmillaan. Ekonomiset ilmaisut viehättävät ja kielikuvat herättelevät melankolisia tunteita pintaan. Useassa kappaleessa toistuu eron ja menetyksen aihiot. Mieleen jäävät levyn nimen kätkevä Valtaosa, aloitusraita Hiljaisuus ja reippaisiin raameihin upotettu juurevasti suomalaista sielunmaisemaa kuvasteleva Järvi kuoli kanssasi, johon sanoitus on lainattu runoilija Aale Tynniltä.

Hanna Tiusanen
skenet.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa!